torstai 19. maaliskuuta 2015

Unelmien niitty





Unelmien utuisella niityllä
Hiljaa huojuvat haaveet tuulessa
Missä kukassa
Sinun salaisuutesi
Odottaa kättä poimivaa

Aurinkoa avaamaan
Nupun suurta maailmaa

Kävele hitaasti
Kuuntele tarkasti
Hengitä kastetta
Ruohojen pinnasta

Haaveiden niitty
On hauras niitty
Se kestä ei aatteita kovia
Jäätynyt katse tavoita ei
Kukkien saloja omia

Jos näet kukan itkevän
Surun vettä valuvan
On huomaamatta jäänyt se
Poimija on lähtenyt

Mikä murhe
Jos kukkasi yksin jää
Jos poimitkin kukkia vieraita vaan

Jos toteutat toisen unelmaa
Joka menneiltä polvilta kumpuaa
Tai sinulle ovelta ojennetaan

On elämä lyhyt ja kerran vaan
Siks' herää jo
Kukkasi kuiskintaan


~L.O~

2 kommenttia:

  1. (: mun atk-tukihenkilö sano että puhelimen hymiöitä ja sydämiä ei pysty tässä käyttään, ei tunnista..Kiva kun tykkäsit runosta!

    VastaaPoista

Postilaatikot

joku noissa postilaatikkoriveissä viehättää ne kertovat elämästä tavallisesta kaurapuuron makuisesta arjesta maaseudun laatikot itsekse...