Unelmien utuisella niityllä
Hiljaa huojuvat haaveet tuulessa
Missä kukassa
Sinun salaisuutesi
Odottaa kättä poimivaa
Aurinkoa avaamaan
Nupun suurta maailmaa
Kävele hitaasti
Kuuntele tarkasti
Hengitä kastetta
Ruohojen pinnasta
Haaveiden niitty
On hauras niitty
Se kestä ei aatteita kovia
Jäätynyt katse tavoita ei
Kukkien saloja omia
Jos näet kukan itkevän
Surun vettä valuvan
On huomaamatta jäänyt se
Poimija on lähtenyt
Mikä murhe
Jos kukkasi yksin jää
Jos poimitkin kukkia vieraita vaan
Jos toteutat toisen unelmaa
Joka menneiltä polvilta kumpuaa
Tai sinulle ovelta ojennetaan
On elämä lyhyt ja kerran vaan
Siks' herää jo
Kukkasi kuiskintaan
~L.O~
Tää 💗
VastaaPoista(: mun atk-tukihenkilö sano että puhelimen hymiöitä ja sydämiä ei pysty tässä käyttään, ei tunnista..Kiva kun tykkäsit runosta!
VastaaPoista