keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Kultainen aamunkoi



Kultainen aamunkoi
Oi, sinä juuri!
Tule sisään ikkunasta
Istahda tuolinkarmille kertomaan
Missä talven aikana lepäsit
Keräsit hengästyttävän ihanaa
Voimaasi
Joka saa toivonsa menettäneen
Raottamaan silmiään
Yllättää väsyneet jalat
Juoksulla hyppivällä

Ja kaikki mahdoton
On taas
Niin kertakaikkisen mahdollista


~L.O~

2 kommenttia:

  1. Löysin runosi. Tämä varsinkin, ihana. Voimaannuttava.

    VastaaPoista
  2. Tervetuloa vaan runojen voimaannuttavaan maailmaan!(:Olen kiitollinen kaikesta palautteesta, kun tässä etsiskelen suuntaa kirjottamiselle!

    VastaaPoista

Postilaatikot

joku noissa postilaatikkoriveissä viehättää ne kertovat elämästä tavallisesta kaurapuuron makuisesta arjesta maaseudun laatikot itsekse...