joku noissa postilaatikkoriveissä viehättää
ne kertovat elämästä
tavallisesta kaurapuuron makuisesta arjesta
maaseudun laatikot
itsekseen juttelevia erakoita
ja asuinalueiden - kaiketi laumasieluja
kilvan ne kaikki
tuulen tahtiin paukuttelevat kansiaan
kuin yrittäen päästä toinen toistaan korkeammalle
siinä koskaan onnistumatta
-vai onnistuiko joku joskus?
varmaankin sitä aavistaa
jonain päivä tuollaisia laatikoita ei enää tarvita
että jotain nostalgiaa jo valmiiksi
niissä
heissä
-L.O-
-
Minä kerroin sinulle huoleni Sinä kuuntelit Ja ne muuttuivat lentoon lehahtavaksi lintuparveksi Joka muutti minusta hyvin, hyvin kauas...
-
Sinä olit minulle peilinä Kannoit minua hetken Tavallasi elää Lauloit niin voimakasta Laulua Onnestasi Minun kor...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti