tiistai 3. maaliskuuta 2015

Jos et koskaan ole hiljaa, et kuule



Lähde matkaan
Pallon hiljaisen
Tai ihmisen
Sen kaltaisen

Huomaat

Ei tässä kaikki ollutkaan
Pinta ohut
Näkyi vaan

On pinnan alla enemmän
Kerroksia;
Sävyin tuhansin

Sen hiljainen pallo näyttääkin
Vie sinut uusiin paikkoihin
Jotka täynnä viestejä
Hentoja on

Pieniä liikkeitä
Kasvojen juonteita
Elämän ilmeitä
Huutoja
Huutamatta jääneitä

Pallo hiljainen
Jatkaa matkaansa
Yhä kuunnellen
Mitä sanookaan
Värit pilvien
Kulta kaukainen

Valon heijastus
Siro sirkutus
Puron loiskahdus
Siiven värähdys
Hieno opetus

Kuinka kauniina
Voit nyt aistia
Ilman puhetta
Ihan aseetta

Näin kertoi
Pilven purppura
Kulta hohtava;

Muista kuunnella

~L.O~

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Postilaatikot

joku noissa postilaatikkoriveissä viehättää ne kertovat elämästä tavallisesta kaurapuuron makuisesta arjesta maaseudun laatikot itsekse...