keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Tartu käteen


Elämä
Ojenna minulle rouhea kätesi
Tartun siihen tänään
Ei surua niin suurta
Että irti päästäisin
Ei pelkoa niin pakahduttavaa
Että unohtaisin
Sinut

Ehkä puristan lujaa
Ehkä kyyneleet virtaavat

Ollaan silti yhdessä
Vihdoinkin

Miksi muuttaisin menneeseen
Onko tulevaisuutta edes olemassa

On vain tämä hetki
Jossa saan kättäsi tunnustella

~L.O~









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Postilaatikot

joku noissa postilaatikkoriveissä viehättää ne kertovat elämästä tavallisesta kaurapuuron makuisesta arjesta maaseudun laatikot itsekse...