sunnuntai 23. lokakuuta 2016
Aarre
Kuin riivattu
kannoin aarretta mukanani
Enkä ollut vapaa
Menin rantaan
Aaltojen aikaan
Katselin kaunista kiveä käsissäni
Tuuli hiveli sen rosoista pintaa
Aurinko tarttui kimaltaviin kohtiin
-niin että sen selvästi näin
Silloin uskalsin heittää
Se, mitä kauan kannoin
Saa kantaa nyt minua
-L.O-
torstai 13. lokakuuta 2016
Herkällä maalla
ei tässä muuta vaadita
ei enempää
kuin oppia sulattamaan
oman sydän
itseään kohtaan
ja että herkällä maalla ymmärtäisi
juuri minun on riisuttava rautasaappaat
kissan askelin tunnusteltava
joko tänään
tästä kohtaa
aivan pehmeästi osaisin kulkea
-L.O-
keskiviikko 12. lokakuuta 2016
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Postilaatikot
joku noissa postilaatikkoriveissä viehättää ne kertovat elämästä tavallisesta kaurapuuron makuisesta arjesta maaseudun laatikot itsekse...
-
Minä kerroin sinulle huoleni Sinä kuuntelit Ja ne muuttuivat lentoon lehahtavaksi lintuparveksi Joka muutti minusta hyvin, hyvin kauas...
-
Sinä olit minulle peilinä Kannoit minua hetken Tavallasi elää Lauloit niin voimakasta Laulua Onnestasi Minun kor...