Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Postilaatikot
joku noissa postilaatikkoriveissä viehättää ne kertovat elämästä tavallisesta kaurapuuron makuisesta arjesta maaseudun laatikot itsekse...
-
Minä kerroin sinulle huoleni Sinä kuuntelit Ja ne muuttuivat lentoon lehahtavaksi lintuparveksi Joka muutti minusta hyvin, hyvin kauas...
-
Sinä olit minulle peilinä Kannoit minua hetken Tavallasi elää Lauloit niin voimakasta Laulua Onnestasi Minun kor...
Vaikka luen sanojasi
VastaaPoistaenemminkin ne kuulen
en ehkä aina ajatusta
mutta tunteen
omani tai sinun
en tiedä
rytmi ja sävel on minulle tärkeä
kirjaimissakin
kirjaimet synnyttävät ääniä
ja kuvia
en ymmärrä runoudesta yhtään mitään
vain katselen ja kuuntelen
enkä usko ...että luotu on koskaan sama
kahdelle.
jos vaikka ostaisin taulun voin vain hankkia sen mikä on materiaa..useimmiten toki ei muuta olekkaan..kuvan henki taas on jotain..mikä ei ole kaupan..parhaimmillaan luotu toki kantaa henkeä mukanaan..mutta se on kaikille eri.
ja sitten ovat tietenkin he jotka ovat sekä kuuroja että sokeita sisimmälleen..he jotka ajalla elämää mittaavat.
Tarkoitan sanoa..että katson ja kuuntelen kirjaimiasi mielelläni.
Myös minulle se harkittu rytmi on tärkeä..mittaan sitä pelkästään fiiliksellä. Kiva kuulla et mun valitsemat kirjaimet henkii sulle asti jotain, vaikka ajatus jäiskin joskus välille. Tärkeää kuulla myös tuo! Kiitos kommentista(:
VastaaPoista