keskiviikko 9. syyskuuta 2015
Melkein perillä
Ehkä siellä
Ei ollut muusta tietoa
Vain pelkkiä
Krokotiilin kyyneliä
Ja väkivalloin
Iloksi käännettyä surua
Ja niin on
Aikojen saatossa
Sisällesi
Syntynyt
Suuri lampi
Tummaa vettä
Joka vetää sisäänsä kaiken
Lammen pohjalla
Istuu
Kaipaava sielu
Laulamassa
Siitä
Mistä se joutui luopumaan
Nostaen vedet
Krokotiilin silmiin
Silloin
Kun kukaan ei näe
Jospa nuo kyyneleet
Saisivat vieriä
Äyskärikaupalla
Täytyy surra sen
Joka lammen pohjaan on joutunut
Siinä kohden
Kun itku
Vaihtuu lauluksi
Olet jo melkein perillä
~L.O~
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Postilaatikot
joku noissa postilaatikkoriveissä viehättää ne kertovat elämästä tavallisesta kaurapuuron makuisesta arjesta maaseudun laatikot itsekse...
-
Minä kerroin sinulle huoleni Sinä kuuntelit Ja ne muuttuivat lentoon lehahtavaksi lintuparveksi Joka muutti minusta hyvin, hyvin kauas...
-
Sinä olit minulle peilinä Kannoit minua hetken Tavallasi elää Lauloit niin voimakasta Laulua Onnestasi Minun kor...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti