keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Ystävilleni, jotka ehkä tunnistavat itsensä


Olen saanut tärkeitä lahjoja ystäviltä;

Yksi opetti, miten jalat pidetään maassa
Toinen, kuinka ne päästetään irti maasta

Yllättävää kyllä,
en ollut kumpaakaan aiemmin kokeillut
-oikeaan aikaan

Olen saanut tärkeitä lahjoja ystäviltä;

Yksi rohkeni näyttää peiliä,
josta kipu heijastui oikeaan osoitteeseen
Peiliä,
johon en yksin kyennyt katsomaan

Olen saanut ystävältäni lahjaksi taidon,
ottaa vastaan ojennettu käsi,
sillä minäkin
voin tarvita jotain

Olen saanut lahjaksi taidon
ojentaa käsi,
sillä minäkään
en tarvitse sitä kaikkea
mitä luulin

Eräs ystäväni opetti minua syömään
oliiveja
sanomalla
Ne ovat kuin saippuaa...

...ja nehän ovat kuin saippuaa
-siksi hyviä!


5 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Lähetin sydämen mutta jätin vain kysymysmerkkejä. Näitä opetellessa..
    Ihana runo, yksi suosikeista

    VastaaPoista
  3. :DTämä on jostai syystä melko liipasinherkkiä nää kommenttikentät ja nakkelee satunnaisia merkkejä mennessään! Sydän tuli silti perille!Mahtava kuulla kaikki sun kommentit kiitos kiitos niistä!(:

    VastaaPoista
  4. Liipasinherkkyyestä puheenollen, yks sun kommentti katos tuossa minne lie, harmi!

    VastaaPoista
  5. Liipasinherkkyyestä puheenollen, yks sun kommentti katos tuossa minne lie, harmi!

    VastaaPoista

Postilaatikot

joku noissa postilaatikkoriveissä viehättää ne kertovat elämästä tavallisesta kaurapuuron makuisesta arjesta maaseudun laatikot itsekse...