Mahtava vesi in Memoriam

Minä hyppään
Joen silkkisiin pieluksiin
Pinnan alla mä sukellan
Pitkään niin
Laulan lauluni siellä
Nyt uskallan
Joki kuuntelee
Nyökkää
Ja kuiskailee

Mikään tunne ei ole niin voimakas
Joen virtaava liike
On sisälläs

Veden päilyvät värit
Ja kulku sen
Vie mukaansa
Minut
Kuin höyhenen

Tuuli kylmänä
Pinnassa odottaa
Tukka märkänä
Ystävän kohtaat taas

Riemu elämän
Paistavi katseesta
Joki kyyneleen
Huuhtonut silmästä

Kuinka paljon tuo keinuva laituri
On juttuja tyttöjen kuunnellut

Kuinka monina iltoina tuuditti
Ja mattojen raitoja kuivatti

Olen velkaa
Nää kirjaimet joelle
Joka koskaan ei pysähdy
Vaikene

Siks' runoni karttakin
Liikkumaan jää

Mielessäs;

Kuulet
Kosket
Näät


~L.O~

Takapihan aallot

Sydäntalven pysähtynyt tunnelma
Kesänkaipuu

Jossakin korkealla

Hiljaisena kuuluu

Luonto samettiin kietoutunut
Unessaan, pehmeässä elää
Pöllö silmäänsä räpsäyttää;
Herää

Pöllökin
Hän tietää sen
On olemassa
Muutakin

Niin myös aallot takapihan
Hiljaisiksi jähmettyneet
Kohinansa kadottaneet
Jotakin odottavat
Kätensä kohottavat


~L.O~

Kertoja

Jätä raolleen
Ovi maailmaan
Saduntäyteiseen
Pitsireunaiseen

Jos sä suljet sen
Sammuu tähtönen
Tippuu itkien
Mustaan kadoten

Älä kylmetä
Sielun sydäntä
Tuolta kauniilta
Pilven laivalta

Hyppää kyytiin vaan
Jätä kaikki taa
Pääset matkalle
Kauas toisaalle

Siellä kaikki on
Yhä tallella
Mistä kirjoissa
Vanhoissa kerrottiin

Pilven laivassa
Ah niin tutussa
Muistat kaiken sen
Niinkuin eilisen

Tämä oli se tie
Joka syvälle vie
Äänen kertojan luo
joka yllättyneenä
katseensa nostaa


~L.O~

Ilmanhaltija torkkuu

"Justiisa"!
,sanoi Ilmanhaltija
kun huomasi vesihanan
jääneen päälle...

"Ei auta torkahtaa!
Nyt mentävä on taas"!

Ihmiset alhaalla kahlaavat, uivat
Loiskinta lotina
Tauoton kohina

Kumpparit vettä hörppii innoissaan;
"Olikin jano melkoinen!
Väärään kurkkuun sain jo sen"!
Veneet esiin kaivetaan
Eikö hana sammukaan?

Helppoa ei ollenkaan
Ole homma taivaan maan
Kun muisti pätkii Haltijan
Torkku viepi tekijän

" Vaan nyt on kiire kuumeisin
Paikan sateenkaaren unohdin!
Oliko täällä eli tuolla...
Vaiko ukkospilven puolla"?

"Tikkaat pensselit
on hukas!
Vaan en oo sentään pulas.
Kun maalit eilen keitin!
Jo purkit pakkiin heitin."

Nyt matkaan pääsee Haltija
Unenrippeet silmissä;

"Nonniinn, jo juoksuks!

Ja se hana!!

Nyt loppui sateen vana!"

~L.O~

Ystävilleni, jotka ehkä tunnistavat itsensä

Olen saanut tärkeitä lahjoja ystäviltä;

Yksi opetti, miten jalat pidetään maassa
Toinen, kuinka ne päästetään irti maasta

Yllättävää kyllä,
en ollut kumpaakaan aiemmin kokeillut

-oikeaan aikaan

Olen saanut tärkeitä lahjoja ystäviltä;

Yksi rohkeni näyttää peiliä,
josta kipu heijastui oikeaan osoitteeseen
Peiliä,
johon en yksin kyennyt katsomaan

Olen saanut ystävältäni lahjaksi taidon,
ottaa vastaan ojennettu käsi,
sillä minäkin
voin tarvita jotain

Olen saanut lahjaksi taidon
ojentaa käsi,
sillä minäkään
en tarvitse sitä kaikkea
mitä luulin

Eräs ystäväni opetti minua syömään
oliiveja
sanomalla
Ne ovat kuin saippuaa...

...ja nehän ovat kuin saippuaa

-siksi hyviä!

Enkeleitä

~L.O~

Sinun tähtesi

Meillä jokaisella
Oma tähtemme
Yön sinisessä kannessa

Kuinka kauan kuljet katsomatta
Omaasi
Kuinka monia
Vuosia

Tähtesi odottaa
Laulaen sinulle
Joka ilta
Kirkasta, korkeaa lauluaan

Se laulaa siitä,
mistä et vielä tiedä
Kutsuen sinua lähemmäs

Vielä sinä löydät
Oman tähtesi
Vielä sinä laulunkin kuulet
Selvemmin

Kuinka vaikeaa
Voi olla
Pelkän katseen nostaminen
Silmiin katsominen

Kuinka lujassa
Usko siihen,
että sinunkin elämä
On tehty puusta
Joka kantaa

Tähti sirottaa
Pientä rohkeuttaan
Syvää lauluaan
Vaikket katsokaan

"Vielä sinä minut löydät,

ja katseemme sulavat yhteen"

~L.O~

Kerran mekin olimme keijuja

Minulla on muisto
Suloinen kuin kiiltokuva

Siinä on luistimet...
Ja lampi...

Luistimen liuku
Kuun kuulaan sillan yllä
Terien tanssi
Jäänkiteinen valssi

Hiussuortuvat huurteiset,
nyt muuttuvat varjoissa kruunuiksi
Mikään ei ole ennallaan
kun pääset rajan sinisen taa

Kättesi lento
Avannon katse;
Oi!
On siellä peili hento

Ympärillä lumiset kukkulat,
jyrkät pimeään piirtyvät
Puut rantojen korkeat,
nyt yhdeksi piiriksi yhtyvät

Lammen suljettu
pieni maailma,
onkin suurempi,
kuin me luulimme

Meidät kätkee se
Sinne sisälle
Tämän kerran vaan
olet keiju maan

Hetket kultaiset
aina taukoaa
Nauhat luistinten
heltis solmuistaan..."

Niin tytöt palasi,
tuosta illasta,
sieluin sopukkaan
kuvaansa kiiltävään


...mutta lammella...

Ruusut jäähän jääneet
Kuin lasiin kirjotut
Ja kaikujen haikea kuoro



~L.O~

Ilmanhaltija

Sinä vuonna laskiaisen aikaan
oli räystäissäkin kermavaahtoa

"Hyvin pursotettu", sanoi Ilmanhaltija
pää kallellaan

Lisäsi nipun jäänekkuja
ja väänsi tuulen pienemmälle,
pakkasen isommalle

Pilvet hän työnsi pois
"nyt levätäkin jo vois"!


~L.O~

Puhdistus

Tuulessa minun koti
Ilmassa viuhuvassa
puhtaalta tuntuvassa

Hyppään tuulen syliin
Se aikaa mussa kuljettaa
eteenpäin
taaksepäin

Palaten tähän hetkeen,
jossa lapsen silmät odottaa

Kävin hetken poissa vaan
nyt oloni eholta tuntuu taas!


~L.O~

Tää on näitä päiviä..

Olen juuttunut
tiimalasin keskikohtaan

Jalat ilmaa haroo
Pää hiekasssa huutaa

-HALOO!

En tiedä mitä tehdä
Ja aikakin jumissa on


~L.O~

Kuusi opettaa

Polku

Ihan hiljaa vaan
hiivi katsomaan
metsään valkeaan,
lumen täyttämään

Katso ylöspäin,
tähti näyttää tien
läpi mutkien
polkujen
mättäiden

Kuinka ollakaan
sinä huomaat vaan
taika täyttävi sielusi kokonaan

Tartu pehmoiseen
lumen samettiin
Kiidä läpi sen,
yli taivaiden

Mikään estä ei
Mikään paina ei
Anna mennä vaan

Pääset kotiin taas

~L.O~

Lumi

Paras verho ikkunalle
Kaunis näky katsojalle
tuulen tuoma lumi

Pienet hippuset

niinkuin tähtöset

lasiin takertuu

turvaan hakeutuu

"Lento loppui tähän,

katson sisään vähän!

Ja terveiset taivaasta tuon

Hältä jota aattelet,

jota usein kaipailet

mut' et nähdä voi

Jos nyt menet pihalle

saada voit myös iholle

hellän sipaisun

niin kaivatun"

Näin sanoi pienin hiutale

ja lumihankeen putosi


~L.O~

Merellä

                                                       

Me ollaan merellä

pienellä purrella

villillä mielellä 

isolla riskillä

Ei kavala karikko

saa intoa niellä

Vaik' pohjaankin painut

saat tuntea siellä;

Tää tarkoitettu näin on 

Vielä aurinko iskee

sulle hellästi silmää

Läpi vedenkin nähdä 

sä selvästi voit

Pian purteesi pieneen 

sä kapuat jälleen 

Ja aurinko kuivaa

kannen puuntuoksuisen



~L.O~

Leijan laulu

Viestin leijaan kiinnitin

Tuulelle sen tarkoitin

Ja matkaan

mä päästin sen

Kuinka vaikeaa

on odottaa

kun vastausta et ehkä koskaan saa

Kuljen yksin polkuni

Ei käsi ojennu

vaikka kuinka tuijotan

mä yöhön pimeään

Elämä on kaunista

Se mulle opetti

Vain rohkeat -

saa täällä palkinnon

Kuinka vaikeaa

on naurahtaa

kun mieli haikeutta

hehkuu

huokuaa

Kuljen yksin polkuni

Löydän omat aarteeni

vielä mullekin 

taas paistaa aurinko

Vaikka jalat haparoi

tiedän oman suuntani

ei vahvat maailmassa

mitään ansaitse

Leija tuuleen katoaa

Minä jaksan odottaa

Kyllä viesti viel' joskus

mulle palajaa

~L-O~